torstai 15. tammikuuta 2009

Laputtaa vai taputtaa?

Olipa tässä eräänä päivänä hiukan hermot tiukalla eräällä äidillä. Riiviölapsi tuntui tahallaan kulkevan vain hölmönhommasta toiseen; kirjahyllystä kirjat alas, tietokoneen hiiri ja näppäimistö lattialle, äidin neulomuslangat solmuun (no, se oli kyllä äidin oma vika kun jätti ne pienen käden ulottuville). Äiti sitten kiukkuisena lennätti riiviön pois vessasta pönttöä lorkkimasta ja tiuskaisi: "Nyt ala laputtaa!" Arvatkaas mitä lapsi teki? Alkoi tietenkin naama naurussa taputtaa käsiään yhteen. Eipä voinut äiti muuta kuin nauraa höpsölle lapselleen, ja siihen suli äidin kiukkukin kokonaan. Loppupäivästä tulikin sitten paljon kivempi kuin aamu oli ollut.


Pitipä minunkin vähän kokeilla Poladroidia. Kiva lelu.

2 kommenttia:

Rouva Nordman kirjoitti...

Hauska laputus-taputus :)

Blogissani on kirja-arvonta käynnissä.

Inkivääri kirjoitti...

Hih, suloinen taputtaja sinulla siellä:)

Tulee mieleen Esikoinen, jolla noihin aikoihin oli suurinta huvia lappaa vessapaperia rullalta pyttyyn ja minä sanoin sormi pystyssä soo soo ei saa. Niinpä hän ajatteli sen kuuluvan leikkiin, nosti sormen pystyyn, sanoi tootoo ja alkoi vasta sitten lappaa sitä paperia:D