tiistai 27. toukokuuta 2008

Väsyttää edelleen

Minuun on tainnut iskeä kevätväsymys oikein kunnolla. Tai mikä lie väsymys...

Poikanen on oppinut ryömimään takaperin. Hän näkee edessään lelun, kiinnittää haukankatseensa siihen, nousee suorien käsivarsien varaan ja työntää itsensä taaksepäin. On surkuhupaisaa seurata, kun välimatka leluun vähän kerrallaan vain kasvaa. Pikku höppänä ei vielä ymmärrä, että jaloilla voisi työntää itseään eteenpäin.

Meillä on nyt muutamana päivänä syöty perunaa; ruokalappuset ovat olleet hyvässä käytössä. Lapsi tuntuu oppineen syömisen nopeasti ja odottaa kuin linnunpoikanen suu ammollaan lähestyvää lusikkaa. Tänään aiomme syödä perunan lisäksi myös porkkanaa.

Kasvimaapalstammekin on edistynyt. Nyt meillä on siellä kasvamassa sipulia, porkkanaa, jääsalaattia, kaalia, herneitä, retiisiä, kehäkukkia ja auringonkukkia. Kotona pakastimen päällä on itämässä vielä kesä- ja jättikurpitsaa pikkuruukuissa, ne vien pellolle vasta myöhemmin. Tänään pitäisi käydä vielä peittelemässä kylvökset harsolla, jotta kosteus ei niin pian haihtuisi maasta. Kasteluvesi kun täytyy kantaa ämpäreillä järvestä.

Olen minä näistä aurinkoisista (ja pilvisistäkin) alkukesän päivistä nauttinut, vaikka välillä tuntuu etten jaksaisi yhtään mitään. Jostain sitä jaksamista yhtäkkiä tulee vain lisää; lapsen naurusta, miehen suukosta, kivoista kuvista, kauniista sanoista. Hyvistä ajatuksista.

Ei kommentteja: