Nyt se sitten varmistui. Viime viikolla kävin magneettikuvauksessa ja tänään kuulin tulokset. Meidän pikkuiseltamme puuttuvat munuaiset kokonaan. Kolmellakaan perusteellisella ultrauskerralla ei munuaisia löytynyt, ja nyt tämä magneettikuvaus varmisti asian. Hän ei tule elämään syntymänsä jälkeen kuin korkeintaan muutaman tunnin. En tiedä onko vauvamme tyttö vai poika, mutta pian se varmaan selviää. Huomenna menen sairaalaan ja synnytystä aletaan käynnistää.
Olemme nyt ehtineet totutella ajatukseen jo muutaman viikon ajan mutta epätodelliselta tämä tuntuu silti. Meidän pienokaisemme, joka nytkin parhaillaan potkii vatsaani sisäpuolelta, ei tule kanssamme koskaan kotiin. Kun nämä potkut lakkaavat, on koko lyhyt elämä kohta ohi. Koskaan ei tule ensimmäistä hymyä, ei ensimmäistä hammasta, ei ensimmäisiä askelia.
Ja kuitenkin tahdon ajatella ja uskoa, että tälläkin pienellä elämänmatkalla on jokin merkitys. Ehkä joskus tulen sen ymmärtämään, ehkä en, mutta silti uskon Jumalalla olevan omat suunnitelmansa ja tarkoituksensa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti